5/28/2016

Week 2

Toinen viikko sujahti huomaamatta ohitse. Kummallista ajatella, että olemme oikeasti olleet täällä vasta kaksi viikkoa. Se tuntuu paljon pidemmältä - ja kuitenkin samaan aikaan lyhyeltä. Tekemistä riittää ja rutiinit alkavat hiljalleen muodostua. Yksinkertaiset tiketit käyvät yhä helpommiksi ja alan tunnistaa, keneltä kannattaa kysyä mitäkin.

Täysin normaali viikko ei vieläkään ollut. Torstaina oli jokin kirkollinen pyhäpäivä ja samaan aikaan äitienpäivä. Tämä tarkoitti hiljaista päivää lähes kaikkialla. Kaupat olivat kiinni ja toimisto huokui tyhjyyttä. Oli hyvin mielenkiintoista ja vapauttavaa tanssahdella pitkin aavemaisia käytäviä ja jutella kaikesta mahdollisesta kollegoiden kanssa, koska aikaa oli yksinkertaisesti tarpeeksi. Pyhänä työskentelemisessä on aina oma tunnelmansa, jonka takia kaupassakin viihdyin monena pyhänä. Erityisesti joulussa on jotakin kovin ihanaa.
Tällä viikolla olen rohkeammin alkanut ottaa vastuuta, valinnut tikettejä itselleni ja nöyrästi mennyt pyytämään apua, kun omat taidot loppuvat. Saapuvia tikettejä ei ole kovin suurta määrää, jonka takia pyrin tietoisesti seuraamaan kaikkia saapuvia ja lyöttäytymään niitä ratkaisevien ihmisten seuraan. Haluan tietää, miten he tekevät kaiken. Uteliaisuudellani ei välillä tunnu olevan loppua.
----------------------------------------------------------------------
The second week just flew by. It has only been two week. It feels much longer - and so short. There is so much going on and some routines are starting to form. Basic tickets are easier and easier to resolve and I start to recognize whom to ask what.

The week wasn't an ordinary week. On Thursday there was a holiday in Poland. It was some Christian feast day, but also a Mother's day. It meant quiet day almost everywhere. It was interesting and liberating to dance around in the silent hallways and talk with my collages about everything just because there was enough time for it. Working during feast days has its own feeling and I have always loved it. Especially Christmas in grocery store is something lovely.

This week I have started to take more responsibility, assigned tickets for myself and humbly asked help when my own knowledge wasn't enough. There aren't so many tickets so I have been monitoring all the arriving tickets and joined the people solving them. I want to know how they do everything! Sometimes it feels like my curiosity doesn't have any limits.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti